Wyrda Horses
Osoitteet vaihtuvat muotoon http://vahtipossu.org/wyrda/h/hevosen-nimi.php, ilman kasvattajaliitettä.
Esim. Iced Cherry Cake VAL -> http://vahtipossu.org/wyrda/h/iced-cherry-cake.php
Virtuaalihevonen
Cadiz Aurora
|
Virallinen nimi
Lempinimi Syntynyt Säkä, sukupuoli Rotu |
Cadiz Aurora
Aurora 24.09.2013 165cm, tamma Suomalainen puoliverinen |
Maahantuoja
Omistaja Painotus Koulutustaso Rekisterinumero |
Ikääntyminen
Ikääntyy satunnaisesti, aina kun täyttää seuraavaan vuoden se merkitään tähän.
|
1v - 10.11.2013
2v - 28.12.2013 3v - 14.02.2014 4v - 04.04.2014 5v - 22.05.2014 6v - 13.07.2014 7v - 15.12.2014 8v - 05.03.2015 |
Luonne
Aurora on herkkä kouluratsu, johon täytyy käyttää aikaa. Tamman kanssa pitää tutustua pikku hiljaa, jotta voi tehdä jotain muutakin kuin harjailla. Hoitelut menevät helposti, ei niin välitä kuka sitä harjailee. Kunhan vain harjailee ja ei tee mitään äkkinäisiä liikkeitä, sujuu yhteistyö hyvin. Ei siedä yhtään, että vedetään, joten jos vain mahdollista niin hoitaminen vapaana karsinassa on paras vaihtoehto. Satula ja suitset menevät helposti. Taluttaessa pitää pysyä tamman rinnalla ja vetää ei saa. Silloin ei suostu liikkumaan. Paras tapa saada liikkeelle, on lähteä etujalkojen vierestä liikkeelle ja maiskauttaa samalla. Välillä töihin lähtiessä raippaa voi joutua käyttämään apuna, että tamma tajuaa että liikkeelle pitäisi ihan oikeasti lähteä.
Ratsastaessa on todella herkkä avuille, pelkät painoavut riittävät jo pitkälle. Jos istuu vinossa aluksi ja korjaa sitä, se saa tamman liikahtamaan sivulle. Taitava ratsastaja saa tammasta todella paljon irti. Yleensä saa pidätellä hiukan, varsinkin jos on taipuvainen puristamaan pohkeilla kylkiä. Jos istunta on ihan metsään, niin ei Aurora paljoa suostu tekemään. Ravinkin nostaminen voi olla jo hankalaa ja tamma pistää todenteolla hanttiin. Tamma toimii paremmin roikkuvilla ohjilla, kun taas äärettömän lyhyillä ohjilla Aurora menettää hermonsa samantein. Esteistä ei niin perusta, mutta hyppää silloin tällöin ihan mielellään. Tekniikka on tammalla hallussa hyvinkin, joten vähän isommatkin esteet hoituu. Maastossa rentoutuu ja ei ehkä ole niin herkkä, eikä ole niin tarkka ratsastajasta. Saattaa olla hiukan tahmea, mutta tamman saa helposti liikkumaan kunnolla eteen. Säikkyy vain harvoin, joten on turvallinen maastokaveri kaikille.
Kilpailupaikalla viihtyy syrjemmässä, jossa saa olla rauhassa. Jos tamma joutuu olemaan koko ajan hälinän keskellä, ei kisasuorituksesta todennäköisesti tule mitään. Kun tamma saa olla rauhassa ja kävelyt tehdään sivussa, se tekee parhaansa kouluradalla. Auroraa ei haittaa, jos se kisassa viimeisenä kilpailijana jää yksin. Itseasiassa se on jopa parempi, koska mikään ei häiritse tamman keskittymistä. Kaikkien onneksi tamma on helppo lastattava ja se menee nätisti ensimmäisenä traileriin. Se myös kisapaikoilla viihtyy trailerissa paremmin kuin sen ulkopuolella.
Ratsastaessa on todella herkkä avuille, pelkät painoavut riittävät jo pitkälle. Jos istuu vinossa aluksi ja korjaa sitä, se saa tamman liikahtamaan sivulle. Taitava ratsastaja saa tammasta todella paljon irti. Yleensä saa pidätellä hiukan, varsinkin jos on taipuvainen puristamaan pohkeilla kylkiä. Jos istunta on ihan metsään, niin ei Aurora paljoa suostu tekemään. Ravinkin nostaminen voi olla jo hankalaa ja tamma pistää todenteolla hanttiin. Tamma toimii paremmin roikkuvilla ohjilla, kun taas äärettömän lyhyillä ohjilla Aurora menettää hermonsa samantein. Esteistä ei niin perusta, mutta hyppää silloin tällöin ihan mielellään. Tekniikka on tammalla hallussa hyvinkin, joten vähän isommatkin esteet hoituu. Maastossa rentoutuu ja ei ehkä ole niin herkkä, eikä ole niin tarkka ratsastajasta. Saattaa olla hiukan tahmea, mutta tamman saa helposti liikkumaan kunnolla eteen. Säikkyy vain harvoin, joten on turvallinen maastokaveri kaikille.
Kilpailupaikalla viihtyy syrjemmässä, jossa saa olla rauhassa. Jos tamma joutuu olemaan koko ajan hälinän keskellä, ei kisasuorituksesta todennäköisesti tule mitään. Kun tamma saa olla rauhassa ja kävelyt tehdään sivussa, se tekee parhaansa kouluradalla. Auroraa ei haittaa, jos se kisassa viimeisenä kilpailijana jää yksin. Itseasiassa se on jopa parempi, koska mikään ei häiritse tamman keskittymistä. Kaikkien onneksi tamma on helppo lastattava ja se menee nätisti ensimmäisenä traileriin. Se myös kisapaikoilla viihtyy trailerissa paremmin kuin sen ulkopuolella.
Suku
| i. Magic Harry trak |
ii. Sparkling Deio trak |
iii. |
| iie. | ie. Sugar Goldie trak |
iei. |
| iee. | ||
| e. Menai Siani fwb |
ei. Super Lass fwb |
eii. |
| eie. | ee. Princess Corona fwb |
eei. |
| eee. |
i. Magic Harry on upea, 170 senttinen musta trakehner ori, jolta Aurora on perinyt ulkonäkönsä. Luonteeltaan ori on herkkä yhden ihmisen hevonen, joka on selkeästi periytynyt Auroralle. Kouluradoilla Harry on menestynyt aina Intermediate II -tasolla asti. Tammojen luona vierailut ovat tuottaneet viisi varsaa, jotka ovat myös menestyneet hienosti kouluradoilla. Nykyään Harry nauttii ansaituista eläkepäivistään omistajattarensa kanssa.
ii. Sparkling Deio, eli tutummin Del, on jalostuksessa tuntemattomampi tapaus, mutta kisakentillä loistanut tummanruunikko trakehner ruuna. Ennen ruunamista Deliä käytettiin jalostukseen muutaman kerran. Suurehko, 173 senttinen, ruuna on lempeä tapaus, joka tekisi mitä vain ratsastajansa puolesta. Koulukentillä on ruuna nähty pyörähtämässä muutamaan otteeseen GP-radoillakin. Enimmäkseen kuitenkin kilpaili alemmilla tasoilla.
ie. Sugar Goldie on suloinen, pieni kokoinen trakehner tamma. Goldieta ei ole koskaan nähty kilpakentillä ja tullaan tuskin näkemäänkään. Musta tamma nimittäin viettää tyytyväisenä siitostamman elämää. Koko ajan tammalla on oma jälkeläinen matkassa tai sitten se on seurana muille siitostammoille ja näiden varsoille. Harry on ehdottomasti Goldien menestynein jälkeläinen.
e. Menai Siani oli kaunis, pienehkö ruunikko suomalainen puoliverinen tamma. Sani nähtiin muutamien nuorten lupausten lainaratsuna kisakentillä, koska tamma oli luonteeltaan todella leppoisa ja mahtava opettaja. Sani jouduttiin lopettamaan jalkavaivojen takia tamman ollessa 15-vuotias. Aurora on Sanin ainoa jälkeläinen. Yhtä varsaa enempää tamma ei kerennyt maailmaan saattaa.
ei. Super Lass on suuri rautias ori. Suomalainen puoliverinen Lassi on myös todella tuntematon jalostuksessa, mutta myös kisakentillä. Suurimman osan elämästään ori on toiminut yksityishevosena ja sitä on käytetty vain muutamat kerrat jalostukseen. Orin omistaja ei ole ollut kiinnostunut kilpailemisesta, mutta valmennuksissa he ovat käyneet rauhallisen, jopa ruunamaisen orin kanssa ahkerasti.
ee. Princess Corona oli 167 senttinen, ruunikko suomalainen puoliverinen tamma. Corona kerkesi lyhyen elämänsä aikana saamaan kaksi varsaa. Ensimmäinen oli Sani, joka oli juuri vieroitettu emästään ja Corona sai tämän jälkeen uuden varsan. Tamma kuoli synnytyksessä, mutta varsa onneksi jäi henkiin. Corona oli sympaattinen ja reipas tamma, joka piti huolen omasta ja toisten varsoista.
ii. Sparkling Deio, eli tutummin Del, on jalostuksessa tuntemattomampi tapaus, mutta kisakentillä loistanut tummanruunikko trakehner ruuna. Ennen ruunamista Deliä käytettiin jalostukseen muutaman kerran. Suurehko, 173 senttinen, ruuna on lempeä tapaus, joka tekisi mitä vain ratsastajansa puolesta. Koulukentillä on ruuna nähty pyörähtämässä muutamaan otteeseen GP-radoillakin. Enimmäkseen kuitenkin kilpaili alemmilla tasoilla.
ie. Sugar Goldie on suloinen, pieni kokoinen trakehner tamma. Goldieta ei ole koskaan nähty kilpakentillä ja tullaan tuskin näkemäänkään. Musta tamma nimittäin viettää tyytyväisenä siitostamman elämää. Koko ajan tammalla on oma jälkeläinen matkassa tai sitten se on seurana muille siitostammoille ja näiden varsoille. Harry on ehdottomasti Goldien menestynein jälkeläinen.
e. Menai Siani oli kaunis, pienehkö ruunikko suomalainen puoliverinen tamma. Sani nähtiin muutamien nuorten lupausten lainaratsuna kisakentillä, koska tamma oli luonteeltaan todella leppoisa ja mahtava opettaja. Sani jouduttiin lopettamaan jalkavaivojen takia tamman ollessa 15-vuotias. Aurora on Sanin ainoa jälkeläinen. Yhtä varsaa enempää tamma ei kerennyt maailmaan saattaa.
ei. Super Lass on suuri rautias ori. Suomalainen puoliverinen Lassi on myös todella tuntematon jalostuksessa, mutta myös kisakentillä. Suurimman osan elämästään ori on toiminut yksityishevosena ja sitä on käytetty vain muutamat kerrat jalostukseen. Orin omistaja ei ole ollut kiinnostunut kilpailemisesta, mutta valmennuksissa he ovat käyneet rauhallisen, jopa ruunamaisen orin kanssa ahkerasti.
ee. Princess Corona oli 167 senttinen, ruunikko suomalainen puoliverinen tamma. Corona kerkesi lyhyen elämänsä aikana saamaan kaksi varsaa. Ensimmäinen oli Sani, joka oli juuri vieroitettu emästään ja Corona sai tämän jälkeen uuden varsan. Tamma kuoli synnytyksessä, mutta varsa onneksi jäi henkiin. Corona oli sympaattinen ja reipas tamma, joka piti huolen omasta ja toisten varsoista.
Jälkeläiset
Kilpailut
|
KRJ
Sijoituksia 43 kpl 26.03.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 5/50 27.03.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 5/50 30.03.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 1/50 01.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 7/50 05.04.2014 KRJ Kadotetut suomenhevoset - Int II 2/30 18.04.2014 KRJ Stall Hasselby - Prix St. Georges 3/100 19.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 1/40 19.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 5/40 21.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 3/40 22.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 2/40 23.06.2014 KRJ Whispering Heaven – Int I 5/25 23.06.2014 KRJ Whispering Heaven – Int II 1/30 24.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 6/40 24.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 6/40 24.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 2/402 4.06.2014 KRJ Kadotetut suomenhevoset - Int II 1/30 25.06.2014 KRJ Kadotetut suomenhevoset - Int II 5/30 25.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 1/40 26.04.2014 KRJ Marvellous Herrings - Int II 3/40 26.06.2014 KRJ Whispering Heaven – Int I 1/25 30.07.2014 KRJ KK Reiter – Int II 3/30 |
02.08.2014 KRJ Crayon – Int II 4/30 04.08.2014 KRJ Crayon – Int II 1/30 06.08.2014 KRJ Eucarya – Int II 5/30 08.08.2014 KRJ Edia Srawe – Int II 3/30 09.08.2014 KRJ Crayon – Int II 4/30 18.12.2014 KRJ Cresendo - Int II 2/49 19.12.2014 KRJ Cresendo - Int II 7/49 23.12.2014 KRJ Hukkapuro - Int II 1/21 24.12.2014 KRJ Hukkapuro - Int II 3/21 27.12.2014 KRJ KK Bailador - Int I 2/23 27.12.2014 KRJ KK Bailador - Int II 3/20 28.12.2014 KRJ KK Bailador - Int II 3/20 15.01.2015 KRJ Ventos - Int II 1/40 16.01.2015 KRJ Ventos - Int II 6/40 03.02.2015 KRJ Ventos - Int II 1/30 04.02.2015 KRJ Ventos - Int II 5/30 06.02.2015 KRJ Ventos - Int II 2/30 07.02.2015 KRJ Delmenhorst - Int II 7/50 11.03.2015 KRJ Wolf Sporthorses - Int II 5/30 13.03.2015 KRJ Hukkapuro - Int II 5/30 24.03.2015 KRJ Wolf Sporthorses - Int II 4/30 27.03.2015 KRJ Wolf Sporthorses - Int II 1/30 |
Päiväkirja
29.02.2014 - Aurora & Nanna, kirjoittajana Nerita
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Wyrdaan aurinkoisena tiistai aamuna. Toinen näistä toinen oli upea musta kaunotar, suomalainen puoliverinen tamma Aurora. 4-vuotias tamma oli säikky ja ei olisi tahtonut ketään lähelleen. Ainoa joka sai tulla lähelle ilman että hampaat tulivat esille, oli tallikissamme Nanna. Nanna oli myös vähän ujompi tapaus ja aina aikaisemmin hiukan pelännytkin hevosia, mutta tämä kaksikko tuli erittäin hyvin toimeen. Kun Aurora vietiin tarhaan, kissa seurasi perässä ja vahti kun tamma söi tai nukkui. Välillä Auroran maatessa, saattoi nähdä kissan lekottelevan tamman jaloissa. Karsinassa monet kerrat kissa oli Auroran selän päällä. Kaksikolla oli myös omat leikkinsä, joita kukaan muu ei ymmärtänyt. Tamma ja kissa olivat erottamattomat. Aurora on nyt ollut täällä viikon, mutta nyt sitä ei kiinnosta yhtään mikään. Aiemmin hyvin menneet talutuslenkit ja ratsastukset ovat muuttuneet taistelemiseksi. Tamma on todella maassa, koska Nanna jouduttiin lopettamaan. Kissa sai toiselta hevoselta kaviosta ja sille kävi todella huonosti. Toivotaan että Auroran ikävä helpottaa pian, jotta sen kanssa päästään taas jatkamaan työskentelyä.
21.03.2014 - Ensimmäiset kilpailut lähestyy, kirjoittajana Nerita
Aurora on kuukaudessa kehittynyt huimasti. Sen ikävä helpotti ja pääsimme aloittamaan treenin kunnolla. Pääsemmekin starttaamaan ensimmäisissä kisoissamme arkiviikon päästä. Aurora on kyllä käynyt jo kisapaikoilla muiden hevosten mukana tottumassa hiukan kisahälinään. Sen verran on tullut ilmi, että kun olemme olleet syrjemmässä, niin tamma on käyttäytynyt paremmin kuin keskellä muita hevosia ja ihmisiä. Toivottavasti pääsemme jatkossa tamman kisatessa vaikuttamaan hiukan paikkaan jossa pidämme hevosia. Todennäköisesti se vaikuttaa kisasuoritukseen parantavasti, jos pääsemme hiukan syrjempään. Tänään meillä oli kuitenkin viimeiset rankat treenit ennen kisoja. Teimme yksittäisiä kohtia radasta ja sitten vielä kävimme sen kokonaisuudessaan läpi. Muut päivät ennen kisoja tehdään rennosti ja rauhassa kentällä töitä ja käydään maastossa. Kisoja edeltävänä päivänä mennään fiiliksen mukaan, että katsotaan hiukan tamman mielialan sekä energiatason mukaan. Jos energiaa löytyy ja ollaan hyvällä päällä, tehdään vähän enempi töitä. Jos tamma on väsynyt ja muutenkin huonolla päällä, todennäköisesti mennään vain rennosti ja ilman vaatimuksia.
17.12.2014 - Varsoista eroon, kirjoittajana Nerita
Aurora on jo maailmaan pyöräyttänyt kaksi suloista varsaa, orin ja tamman. Ori, eli Aku, on jo käynyt kokeilemassa taitojaan kouluradoilla. Vielä ei poika ole sijoituksia hirveästi kerännyt, mutta eiköhän se siitä. Toinen varsa Pokka on saanut nyt viettää laatuaikaa muiden nuorukaisten kanssa. Pian silläkin alkaa jo ratsukoulutus ja se pääsee kilparadoille. Aurora on varmasti tyytyväinen, kun seuraavia varsoja ei ole vielä edes suunnitteilla. Tamma kanssa ollaan nyt otettu melko rennosti, jos sopivia kisoja on ilmestynyt niin niihin on kuitenkin menty. Lähiaikoina ollaan käyty maastoilemassa paljon, jonka avulla on saatu rentoutta myös maneesissa työskentelyyn. Pikkuhiljaa alkaa sujumaan paremmin muutenkin, kun luottoa on alkanut löytymään. Maastoilun lisäksi ollaan tehty maastakäsintyöskentelyä ja Aurora on selkeästi nauttinut kun mennään hiukan leikkimään lumiselle kentälle.
02.01.2015 - Peltolaukkaa! , kirjoittajana Nerita
Uutena vuotena Aurora ei olisi sietänyt olla paikoillaan yhtään. Tamma oli aivan paniikissa rakettien ansiosta, joten sen kanssa joutui aina joku olemaan koko yön. Kun pumpulit tungettiin korviin, tamma rauhoittui sen verran että sen luota pystyi poistumaan katsomaan muita hevosia. Seuraavana päiväna Auroralle ei meinannut riittää tarhassa olo, vaan tamma meinasi tulla aidoista läpi. Tämän seurauksena sen kanssa käytiin kentällä juoksemassa lumihangessa ja vähän työskentelemässä maastakäsin. Tänään lähdimme pellolle Katjan, Siirin ja Gira-tamman kanssa. Katjalla oli kamera ja Siiri ratsasti Giralla. Energiset tammat olivat aivan innoissaan, Aurora ei olisi halunnut kävellä ollenkaan rauhassa. Se tepasteli ja olisi lähtenyt raviin jos en olisi pidättänyt aina. Lopulta pääsimme ravaamaan kun tammat rauhoittuivat hiukan. Tein eräänlaista ympyrää ja tarkistelin aina välillä että jarru pelaa. Tammoilla oli viltit päällä, joten kun olimme ravailleet aikamme otimme ne pois. Ne jäisivät herkästi jalkoihin kun lähdettäisiin laukkaamaan. Aurinko pilkisti pilvien välistä samalla kun lähdimma ravaamaan hiukan kauemmas. Katjan olisi tarkoitus ottaa nettisivuillemme kuvia, koska olemme todella innokkaita lisäilemään niitä sinne. Kun pääsimme tarpeeksi kauas lähdimme laukkaamaan takaisin. Gira säntäsi heti matkaan, mutta Aurora oli jostain löytänyt itsehillintänsä. Kehotin tammaa kuitenkin eteenpäin ja tammahan totteli. Kiisimme Siirin ja Giran ohi. Kun lähestyimme Katjaa rupesin hidastamaan vauhtia, jotta emme jyräisi kuvaajaamme. Tämä huoli oli turha, vaikka vauhti ei hidastunutkaan. Katjan luona Aurora pysähtyi itsestään ja niin äkisti että minulle meinasi käydä huonosti. En ollut varautunut äkkipysähdykseen, joten lensin Auroran kaulalle. Tamma onneksi jäi seisoskelemaan, joten pystyin rauhassa ja hallitusti tiputtautumaan siitä kaulalta alas. Teimme vielä toisen laukkapätkän hiukan hillitymmin ja sillä kertaa ei tarvinnut kaulaa halailla.
20.02.2015 - kouluvalmennus, valmentajana mibula
Aurora ja omistajansa Nerita kävelivät rentoja alkukäyntejä minun katsoessani ratsukon menoa hymyillen. Olimme maneesin sijasta valinneet ulkomentän, sillä kevätaurinko lämmitti jo mukavasti! Pian siirryttiinkin jo lyhyen käyntipätkän jälkeen raviin, jossa tehtiin paljon erilaisia kiemuroita ja ympyröitä sekä muutama avo- ja sulkutaivutus. Tamma kuunteli hienosti apuja ja alkoi pikkuhiljaa hakea alaspäin peräänantoa. Ratastajan avut olivat todella huomaamattomia, mutta sitäkin tehokkaampia.
Laukassa tehtiin paljon laukanvaihtoja sekä koottua laukkaa. Auroralla oli jokaisella askeleella todella hyvä tahti päällä, vaikka ratastaja joutuikin sitä muutamaan otteeseen pidättämään. Suuntaa vaihdeltiin ahkerasti ja välillä tehtiin voltteja, jotta tehtävät pysyisivät mahdollisimman monipuolisina. Aurora näytti jo todella kivalta peräänannossaan, joten kehotinkin ratsukkoa siirtymään raviin ja ravailemaan rennot loppuravit ennen käyntiin siirtymistä.
02.03.2015 - Maastakäsin työskentelyä, kirjoittajana Nerita
Lähdimme Auroran kanssa melkein sulaneelle kentälle tekemään maastakäsin hommia. Tamma oli liinassa aluksi ja kävelimme sinne tänne kentällä. Liina sai roikkua löysänä, ilman että se vaikutti siihen minne mennään. Tein pysähdyksiä ja käännöksiä, mutta Aurora kulki nätisti vieressäni ja pysähtyi vain hiukan jäljessä. Välillä juoksin lyhyen matkan ja Aurora tuli vain reippaammassa käynnissä perässä. Yhden pysähdyksen aikana irrotin liinan kokonaan ja vein sen aidalle tamman seuratessa perässä. Otin liinan tilalle aidan luona olleen kouluraipan, jota tarvitsisi jos tahtoisi saada tamman ravaamaankin. Käännyinkin nopeasti ympäri ja lähdin juoksemaan, hiukan heilauttamalla raippaa. Aurora käännähti myös ympäri ja lähti jopa ravaamaan. Kehuin heti ja jatkoin kävelemällä sekä antamalla pienen leivän palan. Lähdin toisen kerran juoksemaan ja heilautin raippaa. Tamma lähti nyt nätisti raviin ja jatkoinkin hiukan pidempään sekä tein käännöksenkin. Taas Aurora sai kehut ja siirryimme käyntiin. Teimme tätä vielä muutamat kerrat ja teimme aina pidemmän pätkän sekä enemmän ja tiukempia käännöksiä. Sitten pysähdyimme keskelle kenttää ja menin tamman eteen. Silittelin siinä hetken Auroraa ja lähdin rauhassa peruuttamaan. Tamma jäi selvästi ihmettelemään kun pidin kättä ja raippaa hiukan ylhäällä. Kun olin muutaman askeleen päässä, laskin käden alas ja kutsun nimellä. Heti kun Aurora on edes lähtemässä liikkeelle, kehun sitä äänellä. Kun se ottaa muutaman askeleen, kehun sitä vuolaasti. Kävelemme sitten yhdessä toiseen paikkaan. Toistan saman, mutta tällä kertaa menin muutaman askeleen enemmän taaksepäin. Nyt Aurora tajusi jo jutun idean ja askelsi reippaasti luvan saatuaan. Kävelimme sitten hakemaan liinan ja lopettelimme siihen. Auroran kanssa oli kyllä todella mukava tehdä maastakäsin työskentelyä, joten tätä tullaan tekemään vielä jatkossakin.
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Wyrdaan aurinkoisena tiistai aamuna. Toinen näistä toinen oli upea musta kaunotar, suomalainen puoliverinen tamma Aurora. 4-vuotias tamma oli säikky ja ei olisi tahtonut ketään lähelleen. Ainoa joka sai tulla lähelle ilman että hampaat tulivat esille, oli tallikissamme Nanna. Nanna oli myös vähän ujompi tapaus ja aina aikaisemmin hiukan pelännytkin hevosia, mutta tämä kaksikko tuli erittäin hyvin toimeen. Kun Aurora vietiin tarhaan, kissa seurasi perässä ja vahti kun tamma söi tai nukkui. Välillä Auroran maatessa, saattoi nähdä kissan lekottelevan tamman jaloissa. Karsinassa monet kerrat kissa oli Auroran selän päällä. Kaksikolla oli myös omat leikkinsä, joita kukaan muu ei ymmärtänyt. Tamma ja kissa olivat erottamattomat. Aurora on nyt ollut täällä viikon, mutta nyt sitä ei kiinnosta yhtään mikään. Aiemmin hyvin menneet talutuslenkit ja ratsastukset ovat muuttuneet taistelemiseksi. Tamma on todella maassa, koska Nanna jouduttiin lopettamaan. Kissa sai toiselta hevoselta kaviosta ja sille kävi todella huonosti. Toivotaan että Auroran ikävä helpottaa pian, jotta sen kanssa päästään taas jatkamaan työskentelyä.
21.03.2014 - Ensimmäiset kilpailut lähestyy, kirjoittajana Nerita
Aurora on kuukaudessa kehittynyt huimasti. Sen ikävä helpotti ja pääsimme aloittamaan treenin kunnolla. Pääsemmekin starttaamaan ensimmäisissä kisoissamme arkiviikon päästä. Aurora on kyllä käynyt jo kisapaikoilla muiden hevosten mukana tottumassa hiukan kisahälinään. Sen verran on tullut ilmi, että kun olemme olleet syrjemmässä, niin tamma on käyttäytynyt paremmin kuin keskellä muita hevosia ja ihmisiä. Toivottavasti pääsemme jatkossa tamman kisatessa vaikuttamaan hiukan paikkaan jossa pidämme hevosia. Todennäköisesti se vaikuttaa kisasuoritukseen parantavasti, jos pääsemme hiukan syrjempään. Tänään meillä oli kuitenkin viimeiset rankat treenit ennen kisoja. Teimme yksittäisiä kohtia radasta ja sitten vielä kävimme sen kokonaisuudessaan läpi. Muut päivät ennen kisoja tehdään rennosti ja rauhassa kentällä töitä ja käydään maastossa. Kisoja edeltävänä päivänä mennään fiiliksen mukaan, että katsotaan hiukan tamman mielialan sekä energiatason mukaan. Jos energiaa löytyy ja ollaan hyvällä päällä, tehdään vähän enempi töitä. Jos tamma on väsynyt ja muutenkin huonolla päällä, todennäköisesti mennään vain rennosti ja ilman vaatimuksia.
17.12.2014 - Varsoista eroon, kirjoittajana Nerita
Aurora on jo maailmaan pyöräyttänyt kaksi suloista varsaa, orin ja tamman. Ori, eli Aku, on jo käynyt kokeilemassa taitojaan kouluradoilla. Vielä ei poika ole sijoituksia hirveästi kerännyt, mutta eiköhän se siitä. Toinen varsa Pokka on saanut nyt viettää laatuaikaa muiden nuorukaisten kanssa. Pian silläkin alkaa jo ratsukoulutus ja se pääsee kilparadoille. Aurora on varmasti tyytyväinen, kun seuraavia varsoja ei ole vielä edes suunnitteilla. Tamma kanssa ollaan nyt otettu melko rennosti, jos sopivia kisoja on ilmestynyt niin niihin on kuitenkin menty. Lähiaikoina ollaan käyty maastoilemassa paljon, jonka avulla on saatu rentoutta myös maneesissa työskentelyyn. Pikkuhiljaa alkaa sujumaan paremmin muutenkin, kun luottoa on alkanut löytymään. Maastoilun lisäksi ollaan tehty maastakäsintyöskentelyä ja Aurora on selkeästi nauttinut kun mennään hiukan leikkimään lumiselle kentälle.
02.01.2015 - Peltolaukkaa! , kirjoittajana Nerita
Uutena vuotena Aurora ei olisi sietänyt olla paikoillaan yhtään. Tamma oli aivan paniikissa rakettien ansiosta, joten sen kanssa joutui aina joku olemaan koko yön. Kun pumpulit tungettiin korviin, tamma rauhoittui sen verran että sen luota pystyi poistumaan katsomaan muita hevosia. Seuraavana päiväna Auroralle ei meinannut riittää tarhassa olo, vaan tamma meinasi tulla aidoista läpi. Tämän seurauksena sen kanssa käytiin kentällä juoksemassa lumihangessa ja vähän työskentelemässä maastakäsin. Tänään lähdimme pellolle Katjan, Siirin ja Gira-tamman kanssa. Katjalla oli kamera ja Siiri ratsasti Giralla. Energiset tammat olivat aivan innoissaan, Aurora ei olisi halunnut kävellä ollenkaan rauhassa. Se tepasteli ja olisi lähtenyt raviin jos en olisi pidättänyt aina. Lopulta pääsimme ravaamaan kun tammat rauhoittuivat hiukan. Tein eräänlaista ympyrää ja tarkistelin aina välillä että jarru pelaa. Tammoilla oli viltit päällä, joten kun olimme ravailleet aikamme otimme ne pois. Ne jäisivät herkästi jalkoihin kun lähdettäisiin laukkaamaan. Aurinko pilkisti pilvien välistä samalla kun lähdimma ravaamaan hiukan kauemmas. Katjan olisi tarkoitus ottaa nettisivuillemme kuvia, koska olemme todella innokkaita lisäilemään niitä sinne. Kun pääsimme tarpeeksi kauas lähdimme laukkaamaan takaisin. Gira säntäsi heti matkaan, mutta Aurora oli jostain löytänyt itsehillintänsä. Kehotin tammaa kuitenkin eteenpäin ja tammahan totteli. Kiisimme Siirin ja Giran ohi. Kun lähestyimme Katjaa rupesin hidastamaan vauhtia, jotta emme jyräisi kuvaajaamme. Tämä huoli oli turha, vaikka vauhti ei hidastunutkaan. Katjan luona Aurora pysähtyi itsestään ja niin äkisti että minulle meinasi käydä huonosti. En ollut varautunut äkkipysähdykseen, joten lensin Auroran kaulalle. Tamma onneksi jäi seisoskelemaan, joten pystyin rauhassa ja hallitusti tiputtautumaan siitä kaulalta alas. Teimme vielä toisen laukkapätkän hiukan hillitymmin ja sillä kertaa ei tarvinnut kaulaa halailla.
20.02.2015 - kouluvalmennus, valmentajana mibula
Aurora ja omistajansa Nerita kävelivät rentoja alkukäyntejä minun katsoessani ratsukon menoa hymyillen. Olimme maneesin sijasta valinneet ulkomentän, sillä kevätaurinko lämmitti jo mukavasti! Pian siirryttiinkin jo lyhyen käyntipätkän jälkeen raviin, jossa tehtiin paljon erilaisia kiemuroita ja ympyröitä sekä muutama avo- ja sulkutaivutus. Tamma kuunteli hienosti apuja ja alkoi pikkuhiljaa hakea alaspäin peräänantoa. Ratastajan avut olivat todella huomaamattomia, mutta sitäkin tehokkaampia.
Laukassa tehtiin paljon laukanvaihtoja sekä koottua laukkaa. Auroralla oli jokaisella askeleella todella hyvä tahti päällä, vaikka ratastaja joutuikin sitä muutamaan otteeseen pidättämään. Suuntaa vaihdeltiin ahkerasti ja välillä tehtiin voltteja, jotta tehtävät pysyisivät mahdollisimman monipuolisina. Aurora näytti jo todella kivalta peräänannossaan, joten kehotinkin ratsukkoa siirtymään raviin ja ravailemaan rennot loppuravit ennen käyntiin siirtymistä.
02.03.2015 - Maastakäsin työskentelyä, kirjoittajana Nerita
Lähdimme Auroran kanssa melkein sulaneelle kentälle tekemään maastakäsin hommia. Tamma oli liinassa aluksi ja kävelimme sinne tänne kentällä. Liina sai roikkua löysänä, ilman että se vaikutti siihen minne mennään. Tein pysähdyksiä ja käännöksiä, mutta Aurora kulki nätisti vieressäni ja pysähtyi vain hiukan jäljessä. Välillä juoksin lyhyen matkan ja Aurora tuli vain reippaammassa käynnissä perässä. Yhden pysähdyksen aikana irrotin liinan kokonaan ja vein sen aidalle tamman seuratessa perässä. Otin liinan tilalle aidan luona olleen kouluraipan, jota tarvitsisi jos tahtoisi saada tamman ravaamaankin. Käännyinkin nopeasti ympäri ja lähdin juoksemaan, hiukan heilauttamalla raippaa. Aurora käännähti myös ympäri ja lähti jopa ravaamaan. Kehuin heti ja jatkoin kävelemällä sekä antamalla pienen leivän palan. Lähdin toisen kerran juoksemaan ja heilautin raippaa. Tamma lähti nyt nätisti raviin ja jatkoinkin hiukan pidempään sekä tein käännöksenkin. Taas Aurora sai kehut ja siirryimme käyntiin. Teimme tätä vielä muutamat kerrat ja teimme aina pidemmän pätkän sekä enemmän ja tiukempia käännöksiä. Sitten pysähdyimme keskelle kenttää ja menin tamman eteen. Silittelin siinä hetken Auroraa ja lähdin rauhassa peruuttamaan. Tamma jäi selvästi ihmettelemään kun pidin kättä ja raippaa hiukan ylhäällä. Kun olin muutaman askeleen päässä, laskin käden alas ja kutsun nimellä. Heti kun Aurora on edes lähtemässä liikkeelle, kehun sitä äänellä. Kun se ottaa muutaman askeleen, kehun sitä vuolaasti. Kävelemme sitten yhdessä toiseen paikkaan. Toistan saman, mutta tällä kertaa menin muutaman askeleen enemmän taaksepäin. Nyt Aurora tajusi jo jutun idean ja askelsi reippaasti luvan saatuaan. Kävelimme sitten hakemaan liinan ja lopettelimme siihen. Auroran kanssa oli kyllä todella mukava tehdä maastakäsin työskentelyä, joten tätä tullaan tekemään vielä jatkossakin.
